Steinerkasvatus perusopetuksessa
Steinerkasvatus perusopetuksessa
Mukaan pääsee, vaikka ei alusta aloittaisikaan
Steinerkoulun eri luokille voi hakea, vaikka olisi aloittanut koulunkäynnin ns. tavallisessa koulussa. Oppilaiden vanhemmat ja koulusta kiinnostuneet oppilaat ovat aina tervetulleita keskustelemaan steinerkoulun opetuksesta ja tutustumaan kouluun.
Maalaa tiedolle tarina
Lapsi samaistuu kuulemaansa ja työstää opetettavan asian tekemällä käytännön harjoituksia ja työvihkoja. Tunnilla rakennetaan kaupungin pienoismalli, geometrisia kappaleita, liikkuva tähtikartta, lämpömittari tai vaikka sähkömoottori.
Samaan aikaan lapsi opiskelee perusopetuksen oppimäärän ja sen lisäksi paljon käytännön taitoja. Yhteisesti koetut elämykset, luokan kesken työstetyt näytelmät ja koulun vuodenaikajuhlat kasvattavat sosiaalisuuteen ja opettavat ilmaisutaitoja.
Esiopetus
Steinerpedagogiikassa varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus yhdessä koulun perusopetuksen kanssa muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden.
Steinerpedagogisen esiopetuksen tehtävänä on
- vaalia lapsen terveyttä ja kasvurauhaa,
- edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä,
- ennaltaehkäistä näillä alueilla mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia,
- edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja ohjata lasta toisten ihmisten arvostamiseen
Kummitoiminta
Jokaiselle koulunsa aloittavalle oppilaalle nimetään isommista oppilaista koulukummi. Kuudesluokkalaiset toimivat 1.luokan oppilaiden koulukummeina. Kummitoiminnassa mm. tutustutaan kummiluokkaan, järjestetään kummien kanssa yhteisiä välitunteja, ruokailuhetkiä ja oppitunteja.
Kummit myös auttavat pienempiä oppilaita tarvittaessa, esimerkiksi käsitöissä, luistelussa, hiihdossa ja retkillä.
Oppilaskunta ja sen tehtävät
Oppilaskunnan tehtävänä on kehittää oppilaiden vapaata harrastustoimintaa, järjestää oppilaiden ja opettajien yhteisiä tilaisuuksia, osallistua retkien ja tapahtumien järjestämiseen, tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja opettajakunnalle ja johtokunnalle koulun toiminnan ja viihtyvyyden kehittämiseksi.
Oppilaskunnan muodostavat luokkien 4 – 9 oppilaat. Oppilaskunta järjestää lukuvuoden alussa tarvittavat oppilaskunnan hallituksen henkilövaalit.. Jokaisella oppilaalla on yksi ääni, jolla hän voi äänestää oman luokkansa ehdokasta. Oppilaskunnan ohjaajana toimii opettajakunnan valitsema opettaja. Oppilaskunnan hallitus valitsee lukuvuodeksi puheenjohtajan,,sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt, kokoontuu säännöllisesti sekä pitää kokouksistaan pöytäkirjaa.
Mitä lapsesi tekee iltapäivällä koulun jälkeen?
Koulun tiloissa toimiva iltapäivätoiminta, eli iltis on suunnattu 1.-2.luokkalaisille, mutta sinne ovat tervetulleita kaikenikäiset alakoululaiset, jos ryhmässä on tilaa. Iltapäivätoiminnassa voi käydä jokaisen koulupäivän jälkeen, jolloin maksu on 100 €/kk tai vaihtoehtoisesti 1-5 pv/kk, jolloin maksu on 50 €/kk. Jokaiseen iltapäivätoiminnan sopimuspäivään kuuluu välipala ja paikalla on aina valvovia iltapäivätoiminnan ohjaajia. Ohjaajamäärä on mitoitettu lapsimäärän mukaan.
Mitä iltapäivätoiminnassa tehdään?
Steinerkoulun iltiksessä painopiste on ulkoilussa ja vapaassa leikissä. Ohjaajien suunnittelemissa toimintatuokioissa askarrellaan, maalataan, lauletaan, musisoidaan, kuunnellaan satuja, tehdään käsitöitä tai nukketeatteria tai pelataan lautapelejä. Eri viikonpäivillä on omat teemansa ja myös vuodenajat ja niiden juhlat huomioidaan. Lasten omat toiveet huomioidaan ohjelmassa, ja myös rauhoittumiselle annetaan aikaa.
Iltis on auki jokaisena koulupäivänä klo 12.15 – 16.30.
Miten ilmoittautuminen toimii?
Iltiksen voi aloittaa myös kesken lukukauden, mikäli ryhmässä on tilaa. Ilmoittautuminen tehdään alla olevalla lomakkeella. Ilmoittautumislomakkeesta löytyy myös kirjalliset sopimusehdot.
Tietoa
Luokat 1-6
Tulevien 1.-luokkalaisten vanhemmille tietoa
antava kysymyspalsta löytyy täältä.
1. luokka
2. luokka
3. luokka
Kolmasluokkalainen tulee yhä tietoisemmaksi ympäröivästä maailmasta. Yhdeksänvuotiaan steinerkoululaisen maailma rakennetaan turvalliseksi luomiskertomuksesta tarinoimalla ja vanhoihin ammatteihin perehtymällä. Lapsi ohjataan kirjaimellisesti kiinni arkeen maanviljelyn ja rakennusteemojen kautta. Kolmannella luokalla talonpojan tarina johdattaa oppilaan vuoden kiertoon ja vanhaan elämäntapaan. Lapset viljelevät ja nikkaroivat itse. He työskentelevät samalla tavalla kuin kaukaiset esivanhemmat.
4. luokka
Neljännellä luokalla opetuksen kokonaisteema on lähiympäristö. Opetus on ikävaiheen mukaisesti mahdollisimman toiminnallista ja havainnollista. Ajankohta on hyvä mielikuvia muodostavalle tutustumiselle kalevalaiseen kansanrunouteen. Oman kansanrunouden löytäminen lisää yleissivistystä ja syventää kotiseudun historian tuntemusta.
5. luokka
Viidesluokkalaiset elävät lapsuuden viimeistä tähtihetkeä. Silloin alkaa historian opetus tarinoiden kautta. Viidennellä luokalla tehdään yleisölle esitettävä näytelmä. Viidesluokkalaiset tulevat tietoisiksi elämän ja elinympäristön välisistä monista vuorovaikutuksista.
6. luokka
Kuudennella luokalla oppilas on jo murrosiän kynnyksellä. Ajattelu on yhä loogisempaa ja kausaalisuus asioiden välillä puhuttelee. Tutkittujen ja kerrottujen asioiden totuudellisuus koetaan tärkeäksi ja maailmaa jäsennetään yhä enemmän omien kokemusten ja tutkimusten avulla. Lasten tietoisuus ohjataan kohti sitä maailmaa, jossa he tulevat elämään.
Opiskele omaa ajattelua
Luokat 7-9
Opinnoissa painotetaan tasapuolisesti luonnontieteellisiä, humanistisia ja taiteellis-käytännöllisiä aineita. Tavoitteena on antaa oppilaille laaja yleissivistys, ja auttaa oppilaita etsimään omat kykynsä. Asioiden omakohtainen tekeminen ja kokeminen ruokkivat ajattelua. Steinerkoulun käynyt nuori on opiskellut laaja-alaisesti – laajan-alaisen sivistyskäsityksen mukaisesti. Hänellä on kyky kuunnella, kyky ajatella itsenäisesti ja kyky nähdä kokonaisuudet.
7. luokka
Seitsemäsluokkalainen elää vahvaa muutosvaihetta. Taakse on jäämässä lapsuus ja edessä on jännittävä nuoruus. Maailma ja sen ilmiöt kiinnostavat. Yhä useammalle asialle halutaan löytää järkevä selitys. Parhaimmillaan tuo selitys keksitään ja ymmärretään itse. Seitsemännellä luokalla monet oppiaineet muuttuvat sisällöltään jo huomattavan tietopainotteiseksi.
8. luokka
Kahdeksannella luokalla oppilaat ovat aktiivisesti mukana oppimisprosessissa. He ovat kiinnostuneita ajatuksista ja mielipiteistä. He haluavat kokeilla ajattelun voimaa kaikessa ja harjoittelevat vihkotekstien laatimista omien muistiinpanojen ja havaintojen pohjalta. He tekevät jaksokohtaisia yksilöllisiä projekteja, pitävät esitelmiä ja valmistavat esityksiä, mm kokoillan näytelmän.
9. luokka
Yhdeksäsluokkalaisella viimeisetkin lapsuuden tunnelmat kypsyvät muistoiksi nuoruuden ajattelumaailman sisään. Nuori elää voimakkaasti tunteissaan ja tahdossaan, ajattelun kirkkaus on muodostumassa. Nuoressa on tervettä ehdottomuutta ja vahvaa totuudellisuutta. Tässä ikävaiheessa opetuksessa on luotava tilanteita, joissa huumori ja myötämielinen ymmärrys ovat läsnä.
Mukaan pääsee, vaikka ei alusta aloittaisikaan
Steinerkoulun eri luokille voi hakea myös
ns. tavallisista kouluista. Oppilaiden
vanhemmat ja koulusta kiinnostuneet
oppilaat ovat aina tervetulleita
keskustelemaan steinerkoulun
opetuksesta ja tutustumaan kouluun.